Jokunen vuosi sitten kirpparilta mukaani tarttui ihana viininpunainen numerolevy-puhelin parilla eurolla, aiemmin sille ei ollut sopivaa paikaa. Pöytä oli kyllä, mutta pöytä oli piilossa eteisen naulakkosyvennyksessä, jossa se hukkui takkien alle. Nyt lomalla sain inspiksen järjestellä koko asuntoni uudestaan ja näinpä sain myös vihdoin niin puhelimen kuin puhelinpöydänkin kauniisti näytille. Kissan ruokapaikkakin häviää mukavasti sen alle.
Tämä puhelin on Ericsonin valmistama ja malli oli aika yleinen. Oon nähnyt näitä netissä myynnissä parillakin kympillä, mutta ennemmin tuo pari euroa on sopiva hinta. Harva näitä enää käyttöön ostaa, lähinnä koristeeksi. Itse tein puhelimesta modernin langattoman mallin ja napsaisin johdon pois, suotta roikkuu rumasti vieressä!
Puhelimen lisäksi pöydällä on muuta kaappeihin hautautunutta tavaraa, joille ei ollut sopivaa paikkaa - ja ainoa hengissä säilyttämäni kasvi!
Keltainen lautanen/tarjotin on Sarviksen ja pikkulautanen Aarikan.
Laukussa viehättää erityisesti tuo muovinen kantoripa, aivan ihana!
Minulla oli käytössä tuollainen vielä asuessani tilapäisesti kotona vuosia sitten. Mihinköhän se mahtoi joutua. Pitääkin tutkia varastoja. Ovat ne niin herttaisia, varmasti tulevaisuuden aarteita.
VastaaPoistaNiinpä! Soittamisessakin oli sitä jotain kun numeron sai pyöritellä näppäilyn sijaan, jokin siinä levyn kelautumisessa ja sen äänessä viehätti - ja viehättää edelleen :) Ja mikä rauha siitä, kun ei ollut aina tavoitettavissa, tuli vain mieleen tätäkin puhelimella kirjoittaessa... :)
VastaaPoista