Orient

Tuorein rakkauteni on tämä pieni Finelin pannu Orient-koristeella.

Oma pannuni on kooltaan pannuista pienin eli tilavuudeltaan 0,6l, näitä kutsutaan myös vauvapannuiksi johtuen niihin pienestä koosta. Tällainen söpöliini jolla keittää itselleen ja ystävälle kupposet kuumaa, pienestä ja pyöreästä pannusta tulee tosin hyvälle tuulelle pelkästään sitä katselemalla.

Orient-kuvio on puolestaan Raija Uosikkisen suunnittelema, ei siis ihme että miellyttää allekirjoittaneen silmää!

Orienteissa yleisin väritys on juurikin tämä ruskealla pohjalla musta koriste, toinen yleisin väri on tummansininen pohja ja vaaleammalla sinisellä koriste.

Harvinaisempia värejä ovat keltaisella pohjalla musta koriste sekä punaisella pohjalla oranssi koriste. Keltainen pannu on tavoitteena löytää tälle kaveriksi, mielellään samanlainen pieni tai pykälää isompikin näyttäisi hyvältä vieressä!

Samalla koristeella pannujen lisäksi on valmistettu Kesti-mallin kattiloita ja kasareita, niitä sellaisia ihania pyöreitä pullukoita, joita löytyy usealla koristeella ja lisäksi samaa sarjaa myös soikeaa pataa / kattilaa sekä mahdollisesti emalimukeja. Sellaisesta olen nähnyt kuvan netissä sinisenä, mutta voi toki olla myös tuotantoonpäätymätön esine kyseessä.

Tuotannossa nämä ovat olleet 60-luvulla. 

Kuvakollaasista, jonka otin näytönkaappauksena Inkerin arkistot-facebookryhmästä näkee hyvin että esineissä on myös sävyeroja. Omaa pannuanikin ostaessa valittavana oli toinen selvästi tummempi pannu ja tämä mihin päädyin, halusin vaaleamman jotta kuvio erottuu paremmin. 

Pehtoori

Vuonna 1957 pulleamasuinen kuparipannu sai väistyä. Antti Nurmesniemi suunnitteli Wärtsilälle Pikku-Pehtoori ja Pehtoori-kahvipannut, jotka syrjäyttivät perinteisen kuparipannun ja toivat tilalle uuden yksinkertaisen ja ryhdikkään kartion muotoisen pannun, jossa kädensijakaan ei ollut entisellä paikallaan.

Pehtoori-kahvipannun kanssa samaan ajankuvaan kuuluu 1950-luvun lopulla käynnistynyt kaupunkilaistuminen, Pehtoori on selvästi suunniteltu kerrostaloon sähköliedelle. Vanhoja lehtiä selatessa lähes jokaisessa sähköliesi-mainoksestakin löytyy Pehtoori, se on ehdottomasti ollut sen ajan juttu!

Pehtoorissa kädensija on bakeliittinen ja jämäkkä musta kahva pannun kyljessä metallisen lenkin sijaan. Pehtoorin jälkeen keittiöihin saapuivat 1960- ja 1970-luvuilla Finelin koristellut kahvipannut, värikäs kahvipannu kruunasi arkisenkin kattauksen ja oli keskipisteenä kahvipöydässä.

Oma Pehtoorini on väriltään kesimmäinen kolmesta sinisestä. Ensimmäinen väri Pehtoorille oli punainen, mutta pian sitä sai kymmenessä eri värissä. Sinisiä on kolme -  vaalean sininen, tumman sininen sekä tämä väliväri. Lisäksi on olemassa keltaisia, ruskeita, oransseja, vihreitä, mustia ja valkoisia pannuja.

Pehtooripannuja löytää myös "pulputtimella", jonka avulla pannukahvin keittäminen on helpompaa, jolloin se toimii kuten perkolaattori. Samasta syystä kuin minun Pehtoorin käyttämättömyys kahvipannut saivat aikoinaan väistyä - sähköllä toimivat kahvinkeittimet. Pannukahvi on kuitenkin maultaan pyöreämpää ja täyteläisempää, koska suurin osa kahvin rasvasta säilyy pannussa hauduttamalla. 

Pehtoori-pannussa kahva näyttää tuolta eli se ei jatku lainkaan ylös päin, pikku-Pehtoorissa puolestaan kahva jatkuu hitusen myös ylös. Pikku-pehtoorin runko on myös suora ja kahvan kanssa samassa linjassa, Pehtoori on selvästi kartion mallinen. Kahvan alla lukee myös ainakin omassani pannun tilavuus, tässä tapauksessa 1,5l.

Pehtooria metsästäessa kannattaa olla tarkkana nokan lisäksi kannen ja nupin kanssa, jostain syystä jotkut yrittävät myydä kannettomia ja nupittomia pannuja ehjien hinnoilla. Pannun sisälle kannattaa kurkata kannen alta ja myös nokan kautta - sen takaa löytyy ritilä joka on monesti umpiruosteessa. Myös pohjaan poltetuista Pehtooreista pyydetään törkeitä hintoja, kannattaa olla siis tarkkana - vaikka kyseessä on jo klassikko niin romua ei kannata ostaa ylihintaa!

Itse himoitsen omalleni kaveriksi keltaista pikku-Pehtooria, ei vihreä tai oranssikaan pahalta näyttäisi... Eikä ruskea... Eikä turkoosi.. Tai valkoinenkaan... Mikä väri sopii lukijoiden silmään parhaiten?

Rondo-kattila

Blogissani on aiemmin vilahtanut Rondo-paistinpannu ja nyt löysin samanlaisen kattilan. Kattila on jos mahdollista vielä suloisempi!

Noita levynsuojia on vain kolme, kattila peittää kivasti neljännen levyn. Paistinpannu jouti kaapin perälle, ehkä myyntiin jos ei löydy sopivaa paikkaa.

Piti kantaa kattila vielä aamuaurinkoon kuvattavaksi, punainen pääsee kunnon valossa oikeuksiinsa :)

Muuta uutta keittiössäni kattilan lisäksi ovat seinään kiinnitetyt Aarikan Kukkaset-lasinaluset.

Punainen keittokomero

Muutama teksti aiemmin purkkiaiheessa ollessani sivusin oman keittiöni säilytystilaongelman pöydälle tuomaa purkkikasaa. Keittiössäni on yhteensä 2 pientä keittiökaappia säilytystä varten, yksi kuivauskaappi sekä yksi kulmakaappi astioille. Kuiva-aineita voi kuitenkin kätevästi säilöä jos jonkinmoisissa purkeissa ja kannuissa pöytätilan reunalla. Itselläni teemana on tällä hetkellä mitä ilmeisemmin punainen.

Sekalaiseen tämän hetkiseen röykkiöön kuuluu niin kotimaisia kuin tanskalaisiakin, uusia ja vanhoja. Omppu-nimiset Plastexin purkit ovat uusia, olivat vieläpä ainakin ennen joulua tarjouksena Anttilassa. Ei niitä vain voinut vastustaa! Purkkeja taisi olla kuutta erilaista tarjolla, itselle tarttui mukaan niin litran kuin puolen litran purnukat tuolla retro-mallin kannella.

Edessä on pienempiä ruskeita purkkeja, jotka löysin noin vuosi sitten kirpparilta, sopivat oikein hyvin mausteille. Joukossa myös yksi Aarikan purkki ja oikealla oleva vaakaraidallisen purkin kyljessä on teksti "Uusiutuva KEKO 65 vuotta! 1916-1981".

Punaiseen teemaan sopien hellalla majailee emalinen paistinpannu. Paistinpannu on Rondo nimeltään ja näitä on valmistettu Arabian Wärtsilän tehtaalla 70-luvun puolenvälin tienoilla. Punaisen lisäksi näitä on valmistettu ainakin keltaisena. 

Kantta oonkin jo hyvän tovin tälle orpolaiselle etsinyt, vinkatkaa jos jolla kulla on nurkissa ylimääräinen pyörimässä. Ruokaa näissä emalisissa ei kehtaa valmistaa, jos ei saa naarmuille niin ruoka ainakin palaa pohjaan!