Veekoo - kahvia

Turussa toimii yhä edelleen kahvipaahtimo, joka paahtaa tällä hetkellä kahdeksaa eri kahvilaatua ja niitä voi ostaa muutamista eri liikkeistä. 

Ennen tätä aikaa Turussa on toiminut Veekoo - Tirronen, jonka toiminta on merkitty loppuneeksi vuonna 1981. Tässä purkissa on ollut 250g Brasilian sekoitus Veekoo-kahvia, 250 grammaa on ollut tyypillinen kuluttajapakkaus 1920-luvun lopulta lähtien 100 gramman ja 500 gramman lisäksi. 

Purkkia kiertää kuva Brasiliasta ja lisäksi siinä on punavalkea vaaka-logo, joka kuuluu Vähittäiskauppiaiden Oylle. Purkkia ostaessani ajattelin sen olevan ehkä 50-luvulta, mutta salapoliisityötä tehtyäni tuon vaaka-logon takaa löytyvän Vähittäiskauppaiden Oyn toiminta on lakannut vuonna 1929! 

Hyvä tuuli on paras kaunistaja!

Tilkkanen Vähittäiskauppiaiden Oyn kahvia keventää mieltänne silloinkin kun olette allapäin. Ja iloiset ajatukset tekevät kauniimmaksi. Kohtuullisesti nautittuna onkin Veekoo-kahvi mitä terveellisin nautintoaine. Se poistaa väsyneisyyden, luo vilkkautta, iloisuutta ja hyväntuulisuutta siksi, että kahvin virkistysteho on paahtimoissamme huoliteltu mitä taloudellisimmaksi. Kahvilaadut puhdistetaan, kuoret poistetaan, kahvi paahdetaan kehittynein menetelmin ja eri kahvilaatuja yhdistetään taitavasti. Vähittäiskauppiaiden paahdetussa kahvissa on niinollen vain se, mikä kahvissa on hyvää, nautinnollista ja virkistävää. 

-Mainos vuodelta 1929

Logoa olen kuitenkin nähnyt esimerkiksi etiketeissä, jotka ovat varmuudella 50-luvulta, eli tämä Veekoo - Tirronen lienee jotain Vähittäiskauppiaiden Oyn hajoamisesta seurannutta? Muista pienemmistä - kuten Kokkolan, kahvipaahtimoista on löytynyt aina mukavasti tietoa, mutta tämä Veekoo - Tirronen Turusta jää aika mysteeriksi! Olisiko paikallisilla lukijoilla jotain tietoa tiedonjanoiselle?

Kuvassa on höyrylaiva, eikö? Niitä on käytetty jonkun verran vielä II maailmansodan jälkeenkin

Ikärasisti en kuitenkaan ole edes kahvipurkkien kohdalla - kaunis se on joka tapauksessa ja sopii hyvin muiden purkkien joukkoon lipastojen ja kaappien päällisiä täyttämään. 

Kahvipurkin ostin tavallisen kivijalka-kirpparin sijaan nettikirppikseltä. Olen seurannut Facebookissa Retro & Romu - sivua ja on kiinnostanut kokeilla ostaa sieltä jotain jo hyvän aikaa. Kaikki kiinnostavimmat olen aina missannut tai korkea hinta on tullut vastaan. 

Tämä purkki maksoi huikeat 20 euroa + postikulut. Sen minkä vaivattomuudessa ja valikoimisen mahdollisuudessa voittaa sen hinnassa häviää. Sivuilla liikkuu paljon tavaraa ja sieltä löytää helposti etsimänsä, mutta hinnatkin ovat nimenomaan keräilijähintoja eikä kirpparilöytöhintoja.

Myyjinä toimii kaksi yksityishenkilöä. Kauppa sujui todella kätevästi, varasin tuotteen, maksoin samantien tilille pyydetyn summan ja parin päivän päästä tulikin jo ilmoitus että paketti on saapunut postiin. Voin siis suositella luotettavuuden ja nopeuden puolesta! 

Tuotteet voi siis ostaa suoraan ilman huutokauppaa, mikä on minusta hyvä juttu. Nettihuutokaupoissa into menee usein sen takia, että pohjahinta on asetettu jo paria euroa vaille hinnaksi, joka myyjän saatava tuotteesta ja tällöin harva innostuu huutamaan edes sitä minkä tavallisessa huutokilpailussa olisi ollut valmis maksamaan.

Retro & Romu löytyy täältä. Sivulla on myös kansio jo myydyistä tuotteista, käykääpä varsin kuolaamassa!

Katriina - korkealaatuista kestikahvia

Löysin kirpputorilta männä viikolla pahvisen Katriina-kahvipakkauksen vuodelta 1966. Pöydässä oli muitakin pahvisia tuotepakkauksia, kuulema kotimuseon jäänteitä. Minua eivät kiinnostaneet pesuaine- tai leivontamargariinipakkaukset, ainoastaan tämä pahvinen kahvipaketin kuori sekä vanha pahvinen Pandan suklaamainos tarttuivat mukaani. Mainoksesta juttua sitten myöhemmin!

Katriina-kahvia on valmistettu vuodesta 1937. Se oli korkealaatuinen, mutta kohtuullisen hintainen sekoitus, joka sai heti hyvän vastaanoton.

Pahvinen Katriina-kahvipakkaus vuodelta 1966

Vuonna 1953 kahvipakkauksissa komeili kolme A-kirjainta. Kirjaimet tarkoittivat Aitoa Amerikkalaista Aromipaahtoa, eli uutta Yhdysvalloista peräisin olevaa uutta jatkuvaa paahtomenetelmää.

Vuonna 1954 Katriina sai rinnalleen Kulta Katriinan SOK:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kulta Katriina oli erityisemmin juhliin ja kestitykseen sopiva sekoitus. Kulta Katriinaa myytiin sekä metallisessa että pahvisessa pakkauksessa, metallisen kerrottiin todella säilyttävän kahvin voiman ilman sivumakuja.

1960-luvulle tultaessa kahvia pakattiin jo vähän nykyisen kaltaiseen entistä tiiviimpään AROMITALTIO-pakkaukseen. 

1966 uutuus oli METALVAC-pakkaus, joka oli aiempaa varmempi ja ehdottomasti sitä uusinta uutta. Pakkauksen ohut metallikalvo piti kahvin tuoreena jopa vuosi kausia. 

Kahvia pakattiin METALVAC- ja peltipakkauksiin aina vuoteen 1987 asti, jolloin käyttöön otettiin nykyiset vakuumipakkaukset. Vuoteen 1995 asti vakuumipakkauksen päällä käytettiin näitä pahvikuoria, pienemmän pakkauskoon myötä säästettiin tilaa niin kuljetuksessa kuin kaupassakin ja pakkausjätettä syntyi kotitalouksissa jopa kolmannes vähemmän. Samana vuonna Kulta Katriina täytti 50 vuotta.

Toinen saman vuoden uutuus oli entistä suurempi puolenkilon pakkaus. Jos ruokakuntaan kuului 2 kahvinjuojaa tämä uusi pakkauskoko oli yleisesti suositeltava. 

"Kolmelle neljästä kahvinostajasta soveltuu puolenkilon pakkaus. Puolenkilon pakkaus on sopiva jo silloin, kun perheessä on 2 kahvia juovaa henkilöä. Kahvin tuoreus säilyy paketin avaamisen jälkeen koko normaalin käyttöajan.

Puolenkilon pakkausta käyttämällä säästätte aikaanne ja vaivojanne ja olette varautunut yllätysvieraidenkin varalta.

Kun puolenkilon pakkauksesta saatte lisäksi hintaedun, on helppo huomata puolenkilon pakkauksen käytännöllisyys."

Vuonna 1968 Kulta Katriina pakkauksen kaunis nainen vaihtui kahvikuppiin, eli pakkaus muuttui hyvin paljon tänä päivänäkin tuttuun Kulta Katriina pakettiin.

1970-luvulla Katriina-kahvia sai joulukahvina sekä muina sesonkikahveina (miksei enää?), esimerkiksi 1971 tarjolla oli pirteää Weekend-kahvia. 1976 Kulta Katriinaa sai myös tummapaahtoisena

Kuvat on lainattu Kulta Katriinan historiasivustolta, täältä

Samaisella sivustolla lisää historiaa, kahvireseptejä sekä tietoa Meirasta.

Ensimmäinen paketti on vuodelta 1968, ensimmäinen pakkaus ilman Katriina-pakettia kaunistuttanutta naista.

Toinen paketti on vuodelta 1971, sesonkikahvi Weekendin pakkaus.

Kolmas on vuoden 1976 tummapaahtoisen Kulta Katriinan pakkaus.

Neljäs on Katriina-kahvin ensimmäinen pakkaus vuodelta 1937.

Alarivillä ensimmäisenä vuoden 1953 pakkaus, jossa oli ensimmäisen kerran AAA-merkintä.

Alarivillä toisena seuraavana vuonna SOK:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi ensimmäinen Kulta Katriina.

Ja viimeisenä vuoden 1960 AROMITALTIO-pakkaus.

Ruusu-kahvipurkki

Tämä kaunis ruusukuvioinen kahvipurkki on 1960-luvulta. Se on oikein hempeä ja viehättävän näköinen, keskellä on voimakkaamman värisiä ruusuja ja sivuilla vaaleampia.

Samaista purkkia on olemassa kolmella eri kukka-aiheella, ruusun lisäksi orvokki sekä  tuoksuherne. 

Taustalla IRAn retropurkki sekä Erikoiskutsu-kahvia-purkki, josta löytyy postaus tästä

Ruusu-kuvioituja tulee kirppareilla vastaan aika usein, mutta tuoksuherne-kuvioidut purkit lienevät harvinaisimpia näistä. Kirppareilla vain yhteen törmännyt, joka sekin oli niin hurjan hintainen kuntoonsa nähden, jotta sai kyllä minulta jäädä ostamatta.

Omastani maksoin muistaakseni pari euroa, kymmentä euroa enempää näistä ei kannata maksaa. Jostain syystä näistä pyydetään kirpputoreilla järjestään viidestätoista kahteenkymmeneen euroon, jopa niistä huonokuntoisimmista. 

Nämä kaunokaiset ovat kuitenkin yleisiä, vaikka ikää on jo noin 50 vuotta. Näihin pätee sama totuus kuin niin sanottuihin sinappilaseihin, vaikka ovatkin Wirkkalaa niin ne ovat silti sinappilaseja. Ei nykypäivän hillopurkeistakaan tule tulevaisuudessa huippuantiikkia vain koska se on wanhaa tai retroa. 

Kannessa samanlaisia tummanpunaisia ja keltaisia ruusuja kuin purkin etupuolella

Orvokki-purkin kuva lainattu Huuto.net käyttäjän Mihytty myynti-imoituksesta, käyttäjän profiili täällä

Ken on purkki kaunehin

Tukon, Tukkukauppojen Oy:n Erikois KUTSU kahvia-purkki on minusta kaunis kahvipurkki. Ruusu-aiheisia purkkeja oli myynnissä aina äitienpäivän aikoihin, liekö tämäkin yksi niistä. 

Oma purkkini on teippiä lukuunottamatta erittäin siistissä kunnossa. Tuon teipin peseminen on asioita listalta "viittä vaille valmiita projekteja" :D

Omalle äidilleni ja mummolleni voisin ainakin tällaisen purkin viedä äitienpäivänä kukkien lisäksi, varmasti olisi mieluinen!

Tarkkaa aikaa en tähän hätään saanut jäljitettyä, mutta TUKO-nimitystä ei käsittääkseni olla käytetty tässä yhteydessä 1970-luvun loppupuolen jälkeen. Ainakin 1980-luvulla on puhuttu enää pelkästään T-kaupoista.

Se on vaan niin nätti!

Paulig 100 vuotta

Tämä kyseinen purkki on valmistettu vuonna 1976 Pauligin 100 vuotisen taipaleen kunniaksi. 

Purkin kyljessä on molemmin puolin kaunis nainen hörppimässä kuumaa kahvia. Kirjoitin blogin loppuun tiivistelmän Pauligin historiasta. Alussa mainitaan pakkausten kylkiin jo 1880-luvulla painettu P-merkki, liekköhän se sama kuin tämän purkin keskellä?

Purkit on numeroituja, 500 gramman kahvipakkauksia. Omassani on ollut suodatinjauhatusta, siitäkin löytyy merkki kyljestä.

100-vuotisjuhlapurkista löytyy myös lyhyt historiikki,

"100 vuotta hyvää kahvia

Suomalaisen kahvin historia on paljolti myös Pauligin historiaa. Sadan vuoden ajan on Paulig tehnyt määrätietoista työtä hyvän kahvimaun kehittämiseksi. Juhlavuotensa 1976 kunniaksi Paulig on kehittänyt uuden aromiltaan täyteläisen ja hienostuneen erikoissekoituksen - Satavuotiskahvin. Satavuotiskahvi on Teitä varten pakattu peltitölkkiin, jonka malli ja koristelu on Pauligin vuonna 1904 käyttämästä noin kymmenen kilon kahvitölkistä."

Saksasta Suomeen tullut Gustav Paulig perusti oman yrityksen vuonna 1876, elettiin aikaa jolloin elintarvikkeet myytiin suurimmaksi osaksi jalostamattomina - Gustav Paulig toi maahan esimerkiksi suolaa, kahvia ja konjakkia. Hänen yrityksensä oli Helsingissä, jossa se on edelleen. Hän oli hyvin edelläkäyvä liikemies: hän ymmärsi brändin merkityksen, käytti tuotteissaan logoa sekä painatutti P-merkin pakkauksii merkiksi laadusta.

Gustav Pauligin 1900-luvun alussa perustama kahvipaahtimo oli Pohjoismaiden ensimmäinen, ei kauaakaan aiemmin kun kahvi myytiin vielä raakakahvina ja se tuli paahtaa kotona. Vasta 1920-luvun puolivälin jälkeen valmiiksi paahdettua kahvia alettiin myydä raakakahvia enemmän. Samoihin aikoihin kahvia alettiin myydä kuluttajapaukkauksina, 100, 250 ja 500 gramman paperipusseina.

Vuonna 1929 markkinoille tuotiin Juhlasekoitus sekä Presidentin sekoitus-nimiset kahvit - Juhla Mokan ja Presidentin edeltäjät. Kahta vuotta myöhemmin kauppoihin ilmeistyi myös valmiiksi jauhettua kahvia. 

Ensimmäinen Paula-tyttö valittiin vuonna 1950! Kansallispukuinen Paula kaatamassa kahvia on ikoninen kuva, Paula-tytöstä toiseen. 1970-luvulla avattiin Paula-palvelu - puhelimitse toimiva neuvonta- ja opastuspalvelu kuluttajille. Lisäksi kirjeitse jaettiin ruokaohjekirjasia, järjestettiin tuotteisiin liittyviä neuvontailtoja sekä Paula-tyttö kiersi kaupoissa ja kahviloissa opastamassa. 

Lähteenä Pauligin historiikki, tässä tiivistys 1970-luvulle saakka.

Kotimaista ja ulkomaista, uudempaa ja vanhempaa

Ei ole kauaakaan kun Stockmann täytti 150 vuotta ja ihmiset villiintyivät varsinkin tuosta juhlavuoden muumimukista. 25 vuotta taaksepäin juhlamallistoon kuului esimerkiksi tämä kahvipannuin koristeltu kahvipurkki.

Itse 70-luvulta puolestaan on tämä tanskalaisen Iran peltipurkki, kuvio on Anita Wangelin.

Peltipurkki käy hauskasti Sarviksen rasian päälle!

Tämmöinen pieni rypäs ikkunalaudalla. Oikealla ihana nahkainen lompsa, oli niin valloittava että tarttui väkisinkin kirpparilta mukaan. Hintaa oli pari euroa, sisälleen se sai tärkeitä papereita. Vähän ikävästi ikkuna heijastaa, mutta kyllä tästä ajatus selviää! :)

Aarikkaa

Aarikan, kuten monen muunkin yrityksen syntytarina tai suunnittelijan ura alkaa tarpeesta. Kaija Aarikka opiskeli taideteollisessa oppilaitoksessa tekstiilitaiteita eikä löytänyt suunnittelemaansa pukuun nappeja - ne oli siis tehtävä itse. Napeista ajatus jalostui pian koruihin. Kaija Aarikkaa inspiroi suuresti pyöreä muoto, mitä ei ole vaikea huomata! Aarikka on perustettu vuonna 1954.

Takana kurkkii Sarviksen Katrilli-rasia eri värisellä kannella

Taustalla Kirsi-tuikku ja aiemmin blogissa esittäytynyt Hyasintti-maljakko

Nämä Aarikan purkit ovat Tuliaispurkkeja ja onhan ne vaan suloisia kuosiltaan! Harmikseni itsellä näitä on vain nuo kaksi kappaletta, ruskea on kokoa isompi kuin tuo vihreä.

Täällä päin näitä, saati esim. Kukkaset-purkkeja, liikkuu kirppareilla tosi harvakseltaan. Jos hinta on sopiva niin menevät taatusti kuin kuumille kiville. Huuto.netissä ja muualla hinnat ovat taas päätä huimaavia, ei näistä kuitenkaan paria kymmpiä kappaleelta postareineen raaski maksaa!

Isompi purkki toimii itsellä kahvipurkkina, haisi vahvasti kahville ostaessani ja hajunpoistovaivan välttääkseni se sai jatkaa samassa hommassa. Vihreä purkki on vessan kaapissa sekalaisena säläpurkkina, pikkurasvat, pinnit, ponnarit ja muu sälä häviää sinne mukavasti.

Tässä kynttilänjalassa ei Aarikkaa-lukenut, mutta muotokielen perusteella uskaltaisin väittää sitä Aarikan valmistamaksi.

Pohjassa on tällainen teksti, 70 - 52 inni? Maalattu, tai jotain muuta, onko kenelläkään tietoa mitä tarkoittaa?

Siellä se on, löysi heti oman nurkkansa jakkaran päältä kun tuli kotiin! Kynttilänjalan lisäksi näillä on aiemminkin blogissa esiintyneet munakupit, kahvipurkkeja, säästölipas sekä harmaa purkki, jossa on ollut puuteria kumihanskoihin.